Simolaissyntyisen Juho Alakärpän soittoa on kuultu eritoten lied-pianistina laajasti kotimaassa, esim. Helsingin juhlaviikoilla, Espoon Urkuyö- ja aaria -festivaalilla, Rauma Festivossa, Mikkelin musiikkijuhlilla, Kangasniemen musiikkiviikoilla ja Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla. Ulkomailla hän on esiintynyt mm. Wienin Musikvereinissa, Berliinin filharmoniassa, Itävallan kulttuurifoorumissa New Yorkissa, Oxford Lieder sekä Oxford Arts –festivaaleilla ja Oslon oopperan lied-konserttisarjassa.
Juho on saanut tehdä yhteistyötä useiden menestyneiden suomalaisten ja ulkomaalaisten laulajien kanssa. Hänen lied-pianisminsa on palkittu moneen otteeseen mm. ensimmäisellä palkinnolla Poleenin lied-pianistikilpailussa sekä ulkomailla tunnustuksella duo-työskentelystä yhdessä baritoni Aarne Pelkosen kanssa kansainvälisessa Das Lied -kilpailussa Berliinissä ja lied-duo-kilpailussa Enschedessä, Alankomaissa. Hän on nauhoittanut lauluja Suomen Yleisradiolle vuodesta 2010 alkaen ja soittanut cd-produktioissa mm. Tauno Pylkkäsen, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan, Claude Debussyn ja Gösta Nystroemin lauluja. Tällä hetkellä Juho työskentelee vuoden mittaisella apurahakaudellaan erilaisten lied- kamarimusiikki- ja soolokonserttien sekä levytysten parissa.
Ville Enckelmann on opiskellut Helsingin ja Tampereen yliopistoissa ja Tukholman oopperakorkeakoulussa. Valmistuttuaan hän toimi korrepetiittorina Tukholman kuninkaallisessa oopperassa. Pian sen jälkeen vuonna 2000 hän sai kiinnityksen Düsseldorfin Deutsche Oper am Rheinista, jossa hän on työskennellyt korrepetiittorina ja kapellimestarina. Tällä hetkellä hän myös johtaa Düsseldorfin oopperan oopperastudiota.
Ville Enckelmann on vieraillut kapellimestarina ja kamarimuusikkona Pohjoismaissa ja Saksassa. Hän on myös toistuvasti työskennellyt pianistina Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä toiminut opettajana sekä Essenin Folkwang-korkeakoulussa että Kölnin musiikkikorkeakoulussa.
Reetta Haavisto on oopperalaulaja, jolle oopperalava on kuin toinen koti. Aloitin oman opiskelupolkuni Porin Palmgren-konservatoriossa ja jatkoin sieltä ammattikorkeakoulu Metropoliaan lauluopettajaopintoihin vuonna 2004. Puolitoista vuotta ehti vierähtää, kun halusin kokeilla siipiäni Sibelius-Akatemian pääsykokeissa. Pääsin sisään ensiyrittämällä ja valmistuin 2013 oopperalaulajaksi. Olen työskennellyt oopperalaulajana jo ennen valmistumistani vuodesta 2012. Ensimmäinen roolini Suomen Kansallisoopperassa oli Madama Cortese oopperassa Matka Reimsiin. Seuraava roolini ennen kesää on Richard Wagnerin säveltämän Jumaltentuhon Gurtrune. Teos on neljäs ja viimeinen osa Kansallisoopperan suuressa Ring-tuotannossa.
Ennen musiikin maisteriopintoja valmistuin laulupedagogiksi ammattikorkeakoulu Metropoliasta ja olen siitä lähtien opettanut oopperalaulajatyön ohella eri vaiheessa olevia laulajia alkeisoppilaista ammattilaisiin. Olen opettanut mm. mestarikursseilla, yksityisesti, Lied-akatemiassa, Lahden ammattikorkeakoulu taideinstituutissa, Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Malmön oopperakoulutuksessa Ruotsissa. Tällä hetkellä opetan Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa pääaineisia laulunopiskelijoita.
Ihmisääni on suuri mielenkiinnon kohde. Toinen taiteilijaminäni haluaa jakaa opettajana kaikkea olemassa olevaa ammattitaitoani nuorten laulajien käyttöön. Opettamisen lahja on valtava siunaus ja sydämen asia.
Juha Karvonen, baritoni (laulupedagogi, FM) on laulun lehtori Metropolia-ammattikorkeakoulussa, jossa hän opettaa mm. laulua, laulupedagogiikkaa, liedmusiikkia ja vieraiden kielten fonetiikkaa. Hänellä on laaja kokemus laulumusiikin eri tyyleistä ja opintojensa eri vaiheissa olevista opiskelijoista. Hän on syventynyt erityisesti ranskalaiseen laulumusiikkiin ja vanhaan musiikkiin. Laulajana häntä on aina kiinnostanut kehonhuolto sekä kehon ja mielen yhteys, mihin hän perehtynyt myös Rosen-kehoterapiaopinnoissaan. Karvonen opettaa vieraiden kielten fonetiikkaa ja laulupedagogiikkaa myös Sibelius-Akatemiassa ja toimii ranskan kielen valmentajana mm. Suomen Kansallisoopperassa.
Outi Kähkönen on toiminut laulutaiteen lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa v:sta 1997. Hänen vastuualueensa on erityisesti laulupedagogiikka, jonka opetusta hän on kehittänyt vastaamaan uusimpia tutkimuksia ja kansainvälisiä vaatimuksia.
Outi Kähkönen opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja suoritti lauludiplomin v. 1984 sekä piti ensikonserttinsa seuraavana vuonna. Hän voitti tunnustuspalkinnon Timo Mustakallio –laulukilpailussa ja 2. palkinnon Lappeenrannan valtakunnallisessa laulukilpailussa v. 1984.
Samana vuonna hän debytoi Suomen Kansallisoopperassa roolinaan Verdin Rigoletto-oopperan Gilda. Siellä hänen tärkeimpiä oopperaroolejaan ovat olleet mm. Blonde (Mozart: Ryöstö Seraljista, Susanna ja Barbarina (Mozart: Figaron häät), Yön kuningatar (Mozart: Taikahuilu, Savonlinnan oopperajuhlilla) ja Zerbinetta (R. Strauss: Ariadne auf Naxos). Lisäksi hän on esiintynyt runsaasti oratoriosolistina ja omin konsertein.
Hän valmistui musiikin lisensiaatiksi Sibelius-Akatemiasta taiteelliselta linjalta v. 1993. Lisäksi Kähkönen on suorittanut Estill-metodin Certified Master Teacher (CMT) –tutkinnon. Hän on kirjoittanut useita artikkeleita laulamisesta ja esiintynyt luennoitsijana kansainvälisissä kongresseissa eri puolilla maailmaa.
Outi Kähkönen toimi Sibelius-Akatemian laulumusiikin osaston johtajana vuosina 2001-2008. Hän oli myös valtakunnallisen Laulupedagogit ry:n puheenjohtajana ja EVTAn, European Voice Teachers Association (Euroopan laulupedagogien) presidenttinä v. 2013-2016.
Sopraano, MuT Jenni Lättilä on toiminut Sibelius-Akatemiassa laulutaiteen lehtorina ja Laulumusiikin aineryhmän johtajana. Tammikuussa 2024 Jenni Lättilä nimitettiin viisivuotiskaudelle Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taiteellisesta toiminnasta vastaavaksi varadekaaniksi. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta kanttoriksi ja oopperalaulajaksi. Jenni on esiintynyt Suomen Kansallisoopperassa, suomalaisilla ja kansainvälisillä oopperafestivaaleilla sekä vapaan kentän oopperatuotannoissa, minkä lisäksi hän on kysytty orkesterisolisti. Hän esiintyy ja levyttää aktiivisesti myös liedlaulajana.
Laulunopettajana Jenni on ystävällinen, kannustava ja huumorintajuinen, mutta myös vaativa. Hän nojaa opetustyössään vahvaan perustekniikkaan, kehollisuuteen ja tekstilähtöisyyteen.
Valkealaislähtöinen Joel Papinoja opiskeli pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa professori Erik T.Tawaststjernan oppilaana sekä 2010-11 Erasmus-vaihto- oppilaana Dublinin musiikkiakatemiassa. Joulukuussa 2014 hän suoritti pianodiplominsa parhain mahdollisin arvosanoin. Hän on esiintynyt esiintynyt solistina sekä orkesteri- ja kamarimuusikkona muun muassa Lontoossa, New Yorkissa sekä toissa keväänä Melbournessa ja Canberrassa, Australissa. Hän on myös aktiivinen ja kysytty liedpianisti ja esiintynyt monen Suomen eturivin laulajan kanssa koti- ja ulkomailla.
Baritoni Aarne Pelkonen on nuoren polven menestyneimpiä ja kysytyimpiä ooppera- ja
konserttilaulajia Suomessa. Hänet muistetaan vuoden 2013 Lappeenrannan laulukilpailujen ja vuoden 2015 kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun voittajana.
Pelkonen on opiskellut laulua mm. Sibelius-Akatemiassa Marjut Hannulan johdolla, Berliinissä prof. Thomas Quasthoffin luokalla sekä useilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Thomas Hampson ja Barbara Bonney. Liedopettajista mainittakoon Wolfram Rieger, Gerold Huber, Heikki Pellinen ja Ilmo Ranta.
Kausina 2015-2017 Pelkonen kuului Oldenburgin oopperan solistikuntaan, jossa hänen roolejaan olivat mm. Figaro Mozartin Figaron häissä, Donner Wagnerin Reininkullassa ja Pallante Händelin Agrippinassa. Vuonna 2019 hän debytoi Suomen Kansallisoopperassa Jaakko Kuusiston Jää-oopperan pääroolissa. Tämän jälkeen Pelkosen näyttämörooleihin on kuulunut mm. Ping Puccinin Turandotissa ja Donald Brittenin Billy Buddissa. Kaudella 2022-2023 Pelkonen esiintyy Kansallisoopperassa CircOpera 2.0:ssa ja Mozartin Taikahuilun Papagenona.
Aarne Pelkonen on aktiivinen konserttilaulaja sekä Suomen Lied-akatemia ry:n perustajajäsen. Yli 10 vuoden duoyhteistyö pianisti Juho Alakärpän kanssa on saanut tunnustusta kotimaassa ja johtanut palkintoihin kansainvälisissä kilpailuissa Berliinissä ja Enschedessä.
Pelkonen on vieraillut oopperataloissa sekä konserttisaleissa ja festivaaleilla kotimaan lisäksi eri puolilla Eurooppaa. Suomessa hän on laulanut mm. Kansallisoopperan orkesterin, Radion
Sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfonietan, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, Tampere Filharmonian ja Ylioppilaskunnan Laulajien solistina. Hän on tullut yleisölle tutuksi myös useiden tv-, radio- ja sosiaalisen median esiintymistensä kautta.
Pelkosta voi kuulla sooloalbumeilla ”Virsi” (2013), “Taivas sylissäni” (2018) ja “Haavekuvia” (2019) sekä Ylioppilaskunnan laulajien joululevyllä “Maa on niin kaunis” (2017) ja Laulu-Miesten Melartin (2021) ja Fordell (2022) -äänitteillä. Yleisradiolle Aarne on äänittänyt mm. Johannes Brahmsin ja Jean Sibeliuksen lauluja.
Pelkosen taiteellista työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen kulttuurirahasto, Pro Musica Säätiö, Selim Eskelinin säätiö ja Kesko Oyj.
Tenori Lasse Penttinen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolta vuonna 2005 Seppo Ruohosen ja Kimmo Lappalaisen johdolla. Lauluopinnot jatkuivat Wienin Musiikkiyliopistossa Franz Lukasovskyn luokalla. Vuonna 2007 Penttinen oli yksi voittajista kansainvälisessä Schloss Oper Haldenstein -kilpailussa Sveitsissä. Kaudet 2010–2014 hän on kuulunut Darmstadtin valtionteatterin solistikuntaan, jossa hänen moniin rooleihinsa kuuluivat mm. Mime Wagnerin oopperoissa Reininkulta ja Siegfried sekä Iopas ja Hylas Berliozin ooperassa Troijalaiset kuten myös Brittenin Ruuvikierteen Quint.
Penttinen on ollut kiinnitettynä Aachenin teatterissa, minkä lisäksi hän on vieraillut mm. Barcelonan Liceussa, Wienin Volksoperissa sekä Wienin kamarioopperassa, Baselin teatterissa, Wiesbadenin valtionteatterissa, Münchener Biennalessa, Savonlinnan Oopperajuhlilla, Suomen kansallisoopperassa sekä SWR:n musiikkijuhlilla Schwetzingenissä että Opera Züidissa Hollannissa.
Oopperamusiikin ohella Penttisen ohjelmistoon kuuluu myös lied- ja oratorioteoksia, joista mainittakoon Bachin Matteus- ja Johannes-passion evankelistat. Lied-opintoja Lasse on suorittanut mm. Hartmut Höllin, Ivari Iljan, David Lutzin sekä Gustav Djupsjöbackan johdolla.
Lasse toimii lehtorina Centria-ammattikorkeakoulussa ja hän on opettanut myös Keski-Pohjanmaan Konservatoriolla sekä ammattikorkeakoulu Noviassa. Yksityisoppilaita hänellä on ollut omien opintojen alkuajoista lähtien aina jatkuen läpi Saksassa vietetyn ajan. Musiikkiopintojen lisäksi hän on valmistunut kasvatustieteenmaisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2008 pääaineenaan draamapedagogiikka. Oppimisen ja sen mahdollisuuksien ymmärrys on syventynyt myös opettamalla sijaisena eri luokka-asteita sekä yksityisesti oppilaita, joilla on ollut erityisiä haasteita oppimisessa.
Mezzosopraano Ulla Raiskio on laulajauransa aikana laulanut niin oopperaa, operettia kuin musikaaliakin. Tähän mennessä hänen rooliluettelossaan on yli 30 roolia. Suomen Kansallisoopperassa hän esitti muun muassa nimiroolin Ravelin oopperassa L’enfant et les sortilèges. Hänen kantaesittämiään suomalaisia oopperoita ovat muun muassa Kalevi Ahon Ennen kuin kaikki olemme hukkuneet, Atso Almilan Isontalon Antti ja Ilkka Kuusiston Isänmaan tyttäret ja monologiooppera Nainen kuin jäätynyt samppanja. DVD viimeksi mainitusta ilmestyi vuonna 2011. Hän on myös laulanut lukuisia lied-konsertteja, joissa on kantaesittänyt useita hänelle sävellettyjä laulusarjoja.
Ulla Raiskio on Suomen Lied-akatemian perustajajäsen ja monivuotinen puheenjohtaja. Viimeaikaisin intohimon kohde ovat napolilaiset barokkikantaatit, joita hän esittää muun muassa Galantina-yhtyeen kanssa. Laulunlehtorina hän on toiminut Metropoliassa, Tampereen Konservatoriossa ja nykyään Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.
Dramaattisen sopraanon Johanna Rusasen juuret ovat syvällä kainuulaisessa ja savolaisessa maaperässä. Kanttori-isänsä kannustamana hän lauloi ja soitti pianoa sekä huilua jo pienestä lapsesta saakka ja ammattiopintojen lopuksi hän valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Lisäksi hän on täydentänyt lauluopintojaan Berliinissä ja Wienissä.
Johanna Rusanen on voittanut Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 1995 ja Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun 1996. Vuonna 1997 hän vastaanotti Martti Talvela -stipendin, ja vuosiksi 1998–2000 hänelle myönnettiin stipendi Berliinin Deutsche Operiin. Johanna Rusanen palkittiin Karita Mattila -palkinnolla vuonna 2001. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin Pro Finlandia-mitali tunnustuksena taiteellisista ansioista kotimaassa.
Johanna Rusanen debytoi Suomen Kansallisoopperassa sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla vuonna 1997. Hän on laulanut myös Berliinin Deutsche Operissa, Moskovan Bolshoi-oopperassa Savonlinnan Oopperajuhlien tuotannossa, Torinon Teatro Regiossa, Teatro Municipal de São Paulossa, Deutsche Oper am Rheinissa sekä Toulousen oopperassa. Hänen tärkeimpiä roolejaan ovat Kokkosen Viimeiset kiusaukset-oopperan Riitta, Puccinin Tosca ja Turandot, Verdin Kohtalon voiman Leonora, Straussin Elektran Chrysothemis, Wagnerin Tannhäuserin Venus, Lohengrinin Ortrud sekä Tristan ja Isolden Isolde.
Johanna Rusanen on konsertoinut kotimaisten musiikkijuhlien lisäksi muun muassa Chicagon Grant Park Music -festivaaleilla, Varsovan Beethoven-festivaaleilla ja Krzysztof Penderecki -festivaaleilla sekä Lontoon BBC Proms -festivaaleilla.
Johanna Rusanen palkittiin vuonna 2017 Grammylla Warner Classics -levy-yhtiön tuottamasta Penderecki conducts Penderecki -levytyksestä.
Johanna Rusanen on myös tunnettu siitä, ettei hän kaihda eri musiikinlajien yhdistelemistä. Hän on esiintynyt paljon mm. suomalaisten jazzmuusikoiden kuten Iiro Rantalan ja Lenni-Kalle Taipeleen kanssa sekä mm. rock-yhtyeiden Leningrad Cowboys, Waltari ja Sonata Arctica kanssa.
Johanna Rusanen on ollut tuomarin roolissa useissa suomalaisissa laulukilpailussa sekä pitänyt laulun mestarikursseja mm. Kangasniemen Musiikkiviikoilla, Lohjan Laulupäivillä sekä Siuntion Lauluakatemiassa.
Vuosina 2022-2024 Johanna debytoi Brünnhilden roolissa Richard Wagnerin oopperoissa Valkyyria, Siegfried ja Jumalten tuho Suomen Kansallisoopperan uudessa Ring-produktiossa. Nämä dramaattisen sopraanon suurroolit innostivat häntä taiteellisen tutkimuksen pariin ja tällä hetkellä Johanna valmistelee taiteellista tohtorintutkintoa Taideyliopistossa.
Valmistuttuaan oopperalaulajaksi Sibelius-Akatemiasta bassobaritoni Antti Suhonen jatkoi opintojaan Zürichin Kansainvälisessä Oopperastudiossa. Suomen Kansallisoopperassa Suhonen debytoi 1982 ja Zürichin oopperassa 1986.
1987-1991 Suhonen oli kiinnitettynä Badenin Valtionoopperan vakituiseen solistikuntaan ja lauloi samaan aikaan vierailijana lukuisissa muissakin Saksan oopperataloissa kuten Baijerin Valtionoopperassa Münchenissä, Wiesbadenissa, Hannoverissa, Mannheimissa ja Essenissä. Hän esiintyi useasti myös mm. Kööpenhaminan Kuninkaallisessa Oopperassa sekä Suomessa Savonlinnan Oopperajuhlilla. 1990 Suhonen kiinnitettiin Suomen Kansallisoopperaan, jossa häntä kuultiin 90-luvun aikana lukuisissa mieleenpainuvissa tehtävissä. Berliinissä Antti Suhonen lauloi vakituisena vierailijana säännöllisesti Berliinin Valtionoopperassa sekä Deutsche Operassa, vuodesta 1993 lähtien aina vuoteen 2001 saakka.
Suhosen hyvin laaja oopperarepertuaari käsitti lukuisia oopperakirjallisuuden keskeisiä rooleja kuten Figaron häiden Figaro, Don Giovannin Leporello, Cosi fan tutten Don Alfonso, Taikahuilun Kaitsijapappi, Sevillan parturin Basilio, Lemmenjuoman Dulcamara, Kohtalon voiman Melitone, Rigoleton Sparafucile, Anna Bolenan Enrico, Wozzeckin Doktor, Boris Godunowin Rangoni ja Warlaam tai Faustin Mefisto.
Lisäksi hän lauloi monissa tuon ajan uusissa suomalaisissa oopperoissa kuten Einojuhani Rautavaaran Vincent, Aulis Sallisen Palatsi ja Erik Bergmanin Det Sjungande Trädet.
Oopperatyönsä ohella Antti Suhonen oli varsin kysytty konserttisolisti kotimaassa säännöllisesti mm. Radion Sinfoniaorkesterin sekä Helsingin, Tampereen, Turun ja muiden kaupunginorkestereiden solistina sekä eri puolilla Eurooppaa, Yhdysvalloissa ja Kauko-idässä.
Hän työskenteli mm. sellaisten kapellimestarien ja ohjaajien kuin Nello Santi, Nicolaus Harnoncourt, Daniel Barenboim, Pierre Boulez, Zubin Mehta sekä Jean-Pierre Ponnelle, August Everding, Harry Kupfer, Gian-Carlo del Monaco ja Götz Friedrich kanssa. Viimeisinä vuosinaan laulajana Suhonen esiintyi vielä esim. Tel Avivissa ja Jerusalemissa Zubin Mehtan johtamien Israelin Filharmonikkojen solistina sekä Chicagon Sinfoniaorkesterin solistina Pierre Boulezin johdolla.
Nykyään Antti Suhonen toimii opettajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.
Pianisti, korrepetiittori Tero Valtonen opiskeli mm. Sibelius-Akatemiassa ja antoi ensikonsertin pianistina vuonna 1997.
Valtonen on toiminut kamarimuusikkona ja korrepetiittorina ja konsertoinut eritoten laulajien kanssa Suomessa, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä toiminut korrepetiittorina ja kapellimestarina Saksassa, Bremenin oopperassa.
Valtonen toimii Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa laulusäestyksen ja korrepetition lehtorina.
Pia Värri on säestyksen lehtori CRR de Boulogne-Billancourt:ssa, säestäjä-opettaja Pole Supérieur de Paris-Boulogne:ssa ja säestäjä-coach lauluosastolla CNSM de Paris:ssa.
Pariisissa hän on suorittanut pianon, kamarimusiikin ja säestyksen diplomit opettajinaan Laurent Cabasso, Hortense Cartier-Bresson, Marie-Paule Siruguet ja Anne Grappotte. Hän on osallistunut opintojensa aikana monille mestarikursseille, opettajinaan muun muassa Gérard Souzay, Christa Ludwig, Kurt Moll, Martin Isepp, Graham Johnson, Jos Van Immerseel, Claude Helffer ja Jean-Claude Pennetier.
Pia Värri on toiminut korrepetiittorina Suomen Kansallisoopperassa, Théâtre de Châtelet:ssa, Opéra de Lyonissa sekä Kokkolan Oopperassa. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa kapellimestareiden Sakari Oramo, Alain Altinoglu, Samuel Jean, Christophe Eschenbach ja Kasushi Ono:n kanssa ja muun muassa laulajien Anu Komsi ja Karita Mattila.
Pia Värri on kantaesittänyt yhdessä Anu Komsin kanssa useita suomalaissäveltäjien lauluja; säveltäjien Jouni Kaipainen, Olli Kortekangas, Per Henrik Nordgren, Jyrki Linjama ja Sebastian Fagerlund laulut Leinon runoihin sekä Kaija Saariahon Eino Leino -laulusarjan kuin myös laulut Pentti Saarikosken runoihin. Hän toimi korrepetiittorina Saariahon oopperan Emilie ja teoksen Mirage, orkesterille ja solisteille, kantaesityksissä sekä Steve Nieven Welcome to the voice, laulajille Sting ja Elvis Costello sävelletyn oopperan kantaesityksessä Pariisissa.