Opistoelämää 2009-2010
Keväällä 2009 pääsin ylioppilaaksi ja melko varmoin mielin kävin kokeilemassa onneani Tampereella ja Jyväskylässä suomen kielen pääsykokeissa. Kumpaankaan en tietenkään päässyt, ja hetken itsesäälissä riepoteltuani ja kaikkia akateemisia opinahjoja vihattuani kokosin minuuteni rippeet ja aloin miettiä että mitäs nyt.
Joutsenon opisto oli lähettänyt esitteensä jo hyvissä ajoin keväällä, mutta koska sana 'opisto' ilman yli-alkuliitettä ei silloin kovastikaan kiinnostanut, jäi lehtinen pöydälle lojumaan. Kun sitten yliopistohaaveiden kariuduttua olin selvittänyt missä päin Suomea Joutseno oikein sijaitsee ja onko ollenkaan mahdollista kulkea sinne julkisilla, päätin hakea suomen kielen ja kirjallisuuden linjalle.
Koska asuin opistolla, hintaan kuului täysihoito eli kamalan paljon mahtavaa ruokaa! Syömiset olivatkin aina päivän kohokohtia, jos lukujärjestys näytti tyhjältä. Jälkiruoat ja kahvileivät... njam! Eli siis, jos ruoka ansaitsee kehutekstistä kokonaisen kappaleen, sen on aivan pakko olla hyvää.
Opisto oli mainio paikka opiskella, sillä tietynlainen askeettisuus mukavuuksissa pakottaa keksimään korvaavaa tekemistä facebookkailulle ja television tuijotukselle. Niinpä kannattaakin suorittaa yliopistoenglantia ja -ruotsia, mikäli suinkin jaksaa. Itse en ylimääräisiä kursseja ottanut kuin yhden, ja nyt hiukan harmittaa.
Eikä toki pidä unohtaa opiston sisäistä sosiaalista elämää, joka ihmisestä riippuen voi olla hyvinkin vauhdikasta tai sitten hieman vauhdittomampaa. Hippailua opistossa tietenkin harrastetaan ja siihen on aivan hyvät tilatkin.
Mitä siis jäi käteen yhdeksästä kuukaudesta Saimaan rannalla? Suomen kielen perusopinnot, tuttavia ja muutama hyvä ystävä, mukavat muistot sekä varmuutta siihen, että pärjää ilman äitiä 400 kilometrin päässä kotoa. Opistovuosi oli pehmeä lasku yliopiston vaatimaan itsenäisyyteen ja toi uskoa siihen, että suomen kieli on se, minkä parissa haluan jatkossakin hyöriä. Luettakoon tässä opiston ansioksi myös se, että pääsin tänä syksynä Tampereen yliopistoon opiskelemaan juurikin suomen kieltä.